Rakennus- ja ympäristöjaosto
Pöytäkirja 16.10.2024/Pykälä 139

RYJA 16.10.2024 § 139  

388/11.02.00/2024  

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto pyytää Pälkäneen kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen lausuntoa asiassa LSSAVI/13331/2024, Rautajärven Herninsalmen ruoppaus, Pälkäne. Lausuntoa pyydetään 21.10.2024 mennessä ja se pyydetään toimittamaan aluehallintovirastoon sähköisen asiointipalvelun kautta.

Aito Suvi ry. hakee vesilain mukaista lupaa ruopata Rautajärven Herninsalmen läpikul-kevaa väylää Kantolanlahteen, Pälkäne. Ruoppauksen tarkoituksena on parantaa Kantolanlahden veden vaihtuvuutta ja alueen mahdollisuuksia virkistyskäyttöön.

Hankkeen tarkoitus on avata Herninsalmen vesialuetta ruoppaamalla ja leventämällä sen läpi kulkevaa väylää. Suunniteltu väylää on noin 400 m pitkä ja noin 15 m leveä. Rautajärven vedenkorkeudet (N2000) ovat: HW= +87,36 m, MW= +86,87 m ja NW= +86,51 m. Väylän keskiosan ruoppaussyvyys on N2000 +85,64 m ja reunat tehdään kaltevuudella 1:3. Ruoppausmassojen määrä on noin 2540 m³, ja massat läjitetään koko-naisuudessaan maalle kiinteistölle 635-444-1-232, jonka omistaja on antanut suostumuksen tehtäviin toimenpiteisiin. Läjitysalueen koko on 6500 m² ja sen lounaisrajalle suunnitellaan 60 cm korkea penger estämään ruoppausmassojen valumista takaisin veteen. Väylän ruoppaus suoritetaan pääsääntöisesti imuruoppauksena.

Ruoppaus tehdään osakaskunnan yhteisellä vesialueella 635-876-12-1 (Rautajärven osakaskunta) ja osakaskunta on antanut suostumuksensa tehtäviin töihin.

Hankkeen suunnittelun yhteydessä alueella on tehty kartoitus tiettyjen eliölajien esiintymisestä. Kartoitettavat lajit olivat kaulushaikara, ruskosuohaukka, laulujoutsen, viitasammakko, täplälampiko-rento ja lummelampikorento. Kartoituksessa havaittiin, että kaulushaikaralla on alueella pysyvä reviiri, mutta pesää ei Herninsalmen ruovikosta löytynyt. Laulujoutsen on pesinyt Rautajärvellä kartoitusvuoden lisäksi useana muunakin vuonna. Pesiminen Herninsalmen alueella on melko epätodennäköistä vesiliikenteen vuoksi. Viitasammakoista tehtiin ääniperäisiä havaintoja alueella ja sen elinalueiksi määritettiin alueella ranta-alueet korkeintaan kymmenen metrin etäisyydellä rannasta. Rauhoitettuja täplä- tai lummelampikorentoja ei kartoituksen yhteydessä havaittu. Alueella esiintyvät lajit on huomioitu suunnitelmassa siten, että ruopattava alue on rajattu viitasammakkoalueiden ulkopuolelle ja toteutus on suunniteltu tehtävän virkistyskäyttökauden, lintujen pesimäaikojen sekä kalojen kutuaikojen ulkopuolella, välillä 1.9.–30.4. Viitasammakon kannalta paras toteutusaika hankkeelle on talvihorroksen aika, marras-maaliskuu.

Suunnitelman mukaan hankkeella ei katsota olevan merkittäviä haitallisia vaikutuksia alueen eliöstöön, pohjavesiin, kaavoitukseen tai suojelualueisiin. Haitalliset vaikutuksen pintavesiin ovat hetkellinen samentuminen sekä paikallinen kiintoaineen ja ravinteiden määrän lisääntyminen työn aikana.

Toimivallan peruste Hallintosääntö 30 §

Valmistelija Elina Heinonen, ympäristötarkastaja

 p. 040 829 1178, elina.heinonen@palkane.fi

Esitys Johtava rakennustarkastaja Arttu Jokinen

 Rakennus- ja ympäristöjaosto toteaa lausuntonaan seuraavaa:

Ympäristönsuojeluviranomaisen tietojen perusteella ruoppaus- ja läjitysalueella ei ole tiedossa, muiden jo selvitettyjen lajien lisäksi, erityisesti suojeltavien lajien esiintymispaikkoja. Hankesuunnitelmassa on huomioitu kartoituksessa havaittujen lajien esiintyminen ja niihin mahdollisesti kohdistuvat vaikutukset riittävällä tavalla. Hankkeen toteutuksessa ja ajoituksessa on pyritty rajaamaan pois lajeille tai niiden alinalueille mahdollisesti aiheutuvat haitalliset vaikutukset.

Ruoppausmassojen läjitys on tarkoitus toteuttaa lahden itäpuoliselle rakentamattomalle alueelle siten, että massoista noin 40 cm paksuinen kerros. Läjityspaikan Herninsalmen puoleinen reuna tullaan työselostuksen mukaan tarvittaessa pengertämään padolla niin, ettei alueelta pääse valumaan pintavaluntana vesiä takaisin vesistöön.

Ympäristönsuojeluviranomaisen näkemyksen mukaan pengerpadolla voidaan luotettavalla tavalla estää ainesten huuhtoutuminen takaisin veistöön pintavaluntana. Ympäristönsuojeluviranomainen katsoo, että pengerpato tulee toteuttaa.

Ympäristönsuojeluviranomaisen näkemyksen mukaan hankkeella on mahdollista parantaa veden vaihtumista sekä edistää vesistön hyvää tilaa. Hankesuunnitelmassa on huomioitu kattavasti hankkeen vaikutuksia ja pyritty sulkmaan pois haitalliset vaikutukset työtavoilla ja rajauksilla. Hankkeesta saatava hyöty muodostuu veden vaihtuvuuden parantumisesta ja sen myötä alueen virkistyskäytön ja vesistön ja rantojen monimuotoisuuden parantumisesta.

Ympäristönsuojeluviranomaisen näkemyksen mukaan hankkeen toteuttamiselle ei ole estettä.

Päätös Hyväksyttiin esityksen mukaisesti.