Rakennus- ja ympäristöjaosto
Pöytäkirja 07.02.2024/Pykälä 27

Lausunto vesistötäytön ja sen edustan ruoppauksen pysyttämisestä Tossanselällä, LSSAVI/17199/2023

RYJA 07.02.2024 § 27  

431/11.02.00/2023  

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto pyytää Pälkäneen kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen lausuntoa hakemuksesta vesistötäytön ja sen edustan ruoppauksen pysyttämisestä Tossanselällä, Pälkäneellä. Lausunto on pyydetty toimittamaan 12.2.2024 mennessä. Lausuntopyyntö koskee kiinteistöjen 635-421-1-30 SEPPÄLÄ ja 635-421-1-25, RIINIITTY edustalla ranta- ja vesialueella toteutettuun vesistötäyttöön sekä niiden edustan vesialueen ruoppaukseen. Pirkanmaan ELY-keskus on tehnyt kiinteistöillä tarkastuksen 19.9.2023, jonka perusteella se katsoo, että hakija on ryhtynyt luvanvaraiseen vesitaloushankkeeseen ilman, että vesilain (587/2011) mukaista luvanvaraisuutta rakennetusta vesistötäytöstä ja ruoppauksesta on etukäteen arvioitu toimivaltaisessa viranomaisessa, ELY-keskuksessa.

ELY-keskus on katsonut, että rakennettu vesistötäyttö on vesilain yleisen luvanvaraisuuden (3 luku, 2 §) perusteella luvanvarainen hanke. Hanke on muuttanut vesistön asemaa, rantaympäristöä sekä kokonaisuus ja vaikutukset huomioiden aiheuttanut vesilaissa luvanvaraiseksi säädettyjä vaikutuksia rantaympäristössä ja vesistössä. Täytön edustan vesialueella toteutettu ruoppaus on syntyneiden ruoppausmassojen (>500 m³) perusteella vesilain 3 luvun 3 §:n perusteella aina luvanvarainen hanke. Näillä  perusteilla ELY-keskus on katsonut, että hankkeen tilanne kiinteistöillä on lainvastaisessa tilassa.

ELY-keskus on kehotuksessaan esittänyt vaihtoehdot hankkeen saattamiseksi lailliseen tilaan. Vaihtoehtoina on rakennetun vesistötäytön poistaminen keskiveden mukaiseen rantaviivaan ja syvyyssuunnassa

vesistön luonnolliseen pohjaan asti ja sitä mukaillen. Täytön poistamisesta huolimatta yli 500 m³:n ruoppaus tulee saattaa lailliseen tilaan hakemalla vesilain mukaista lupaa Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastosta. Toisena vaihtoehtona on asian saattaminen kokonaisuudessaan lailliseen tilaan hakemalla täytön ja ruoppauksen pysyttämiselle vesilain mukaista lupaa toimivaltaisesta lupaviranomaisesta, Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastosta.

Hakija on päättänyt hakea vesilain mukaista lupaa täytön ja

ruoppauksen pysyttämiselle Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastosta ja siten pyrkiä saattamaan asia lailliseen tilaan.

ELY-keskuksen suorittaman tarkastuksen muistion perusteella kiinteistön edustallaon havaittu huomattavaa ranta-alueen/vesijättöalueen

muokkaamista ja maatäyttöä. Maatäyttö on koostunut erikokoisesta hiekka-, sora ja kiviaineksesta sekä myös vesistöstä peräisin olevista savipitoisista ruoppausmassoista. Maamassat ovat kiinteistön omistajan mukaan peräisin omalta soranottoalueelta. Kiinteistön omistajan mukaan ranta-alueen täyttöä on tehty 10 vuoden aikana, mutta enemmän viimeisen 3-4 vuoden aikana. Hakijan mukaan täyttö- ja ruoppaushankkeisiin on ryhdytty oman harkinnan perusteella eikä hankkeiden lupatarvetta ole selvitetty etukäteen. Yhteisen vesialueen omistajan edustajaan ei ole otettu yhteyttä ennen toteutukseen ryhtymistä.

ELY-keskuksen tarkastusmuistion perusteella kiinteistön ulkopuolisen ranta-alueen täytön pinta-ala on mittausten ja ilmakuvatarkastelun perusteella on 5000-6000 m² (mitattu 6170 m²). Täytön massatilavuutta ei voida luotettavasti arvioida, sillä täyttö on ollut pitkäkestoista ja täyttömassat olivat tarkastuspäivänä maisemoitu. Täyttö ulottui kiinteistön 635-421-1-25 puolelle noin 25 metrin matkalta, noin 400 m² pinta-alalta.

Hakijan mukaan täytön ja vesistön ruokovyöhykkeen välistä aluetta oli ruopattu koko täytön pituudelta, noin 270 metriä ja 5 metrin levyiseltä alalta. Ruoppauskaivannon syvyydeksi ilmoitettiin 0,5 metriä. Ruoppausmassojen tilavuudeksi on arvioitu olevan vähintään 675 m³.

Hakijan mukaan vesialue rannan tuntumassa on laajan järviruokokasvuston valtaama. Kasvusto estää hankealueen välittömässä läheisyydessä kalastuksen ja muun virkistyskäytön. Ruovikon ulkopuolella vesistöä käytetään vapaa-ajan kalastukseen. Tehtyyn täyttöön on käytetty ruoppausmassoja sekä soraa omalta kotitarvekuopalta. Täyttöalue on reunustettu kiveyksellä, jolla on pyritty estämään ruoppausmassoja valumasta takaisin vesistöön.

Hakijan mukaan vesistön vedenpinta laskee huomattavasti kesäisin ja silloin nyt täytetty alue on vedenpinnan laskun johdosta kuivana.  Täytön ja ruoppauksen johdosta rannan virkistykäyttö paranee. Hakija ei katso hankkeella olevan vaikutusta yksityiseen etuun. Hakija katsoo ruoppauksen parantavan veden virtausta, mutta ei koe hankkeella olevan muuta vaikutusta veden laatuun. Hakijalla ei ole tiedossa, että hankkeesta olisi haittaa alueen luontoarvoille tai että alueella esiintyisi EU:n direktiivilajeja, joille siitä voisi olla haittaa. Kevätkutuisten kalojen lisääntymisalueelle hankkeella on vähäisesti pienentävä vaikutus. Hakijan mukaan vesijakokunnan edustajalla on hankkeelle myönteinen kanta.

Toimivallan peruste Hallintosääntö 30 §

Valmistelija Elina Heinonen, ympäristötarkastaja

 p. 040 829 1178, elina.heinonen@palkane.fi

Esitys Johtava rakennustarkastaja Arttu Jokinen

 Rakennus- ja ympäristöjaosto katsoo, että toteutetulla täytöllä on nykytilassaan merkittävä vaikutus maisemaan. Se eroaa alueen puustoisista rannoista ja aiheuttaa myös muutoksen muuten luonnonmukaiseen ja yhteinäiseen rantaviivaan

Jaoston näkemyksen mukaan tehty täyttö ja ruoppaus eivät kuitenkaan sanottavasti loukkaa yleistä tai yksityistä etua. Siitä ei myöskään aiheudu ympäristölle merkittävää haittaa. Täytön ei nykyisellään voida olettaa heikentävän rannan vesiolosuhteita tai haittaavan veden virtausta.

Hankkeesta saatava hyöty on pääasiassa yksityiselle edulle saatavaa hyötyä rannan soveltuessa paremmin virkistyskäyttöön. Hankkeesta aiheutuvana menetyksenä voidaan katsoa vesistön samentuminen ruoppaus- ja täyttötöiden aikana.

Päätös Hyväksyttiin esityksen mukaisesti.